kolme.. kuus... yheksän....

Pentuja vilistää joka puolella. Kirjaimellisesti. Olen oppinut laskemaan yhdeksään monissa eri jaksoissa...kaks-neljä-kuus-yhdeksän... 3-6-9 jne.... vain tarkistaakseni, että kaikki on tallessa. Ulkona on taas satanut lähes koko päivän. Tupa on täynnä eritavalla kuraisia ja märkiä koiria - joko aikuisia tai pentuja. Pennut eivät ole viihtyneet (LUE: KASVATTAJA ei ole viihtynyt) ulkona pitkiä aikoja kerrallaan, vaan ulkona on käyty monia kertoja päivän mittaan, mutta lyhyesti.
Aamulla otin Vihreän pojan ja lähdin sen kanssa "lenkille", eli kiertämään taloa. No, heti ekalla kulmalla löytyi AARRE!! Hevosen kakkaa!!! Pentu villiintyi lähes täysin moisesta herkusta ja yritit syödä suurinpiirtein kerralla koko kakkaran. Ei auttanut houkuttelut, vaan pentu piti ottaa syliin ja mennä pellolle, jossa ei hepan kakkaa näkynyt. Kun sitten kävelimme pihatietä portilta alaspäin, pentu sai yhtä äkkiä nenäänsä tutun hajun, haju tuli ojan toiselta puolen, mutta ahhh... tuo äsken maisteltu herkkuhan se siellä tuoksui, ja eikun nenä korkealla vainuten erehtymättömästi ojan yli kohti herkkua. Taitaa olla hakukoiran ainesta :o)  Ikävä kasvattaja kyllä ehti sitten väliin, mutta nenätyöskentely on pennulla loistavaa.

Pennut syövät kaikkea mitä suuhunsa saavat - TODELLA rasittavaa.... hiekkaa, kiviä, risuja, kuolleita lehtiä, erilaisia roskia... kuin pikkulapset konsanaan.

Viritin tänään ulko-ovelle verkon, ettei kaikki ryntää samantien takaisin sisälle, kun kerran ulos on menty... nop, eipä mennyt kuin hetki kun koko porukka VYÖRYI viritykseni kumoon... ja kiipesivät yli verkosta:

Ja kun sateen takia on paljon oltu sisällä, on meno ja vauhti melkoinen, joka puolella haukutaan, rähistään, painitaan, revitään, juostaan....
Laskeskelin, että jos jokainen pentu tekee noin 0,5 dl pissalätäkön noin 15 kertaa päivässä...ja se kertaa yhdeksän = PALJON!!  Eipä ole ihme, että tuntuu, että joka paikka lainehtii.... kasoista puhumattakaan. Siivoamista riittää.... astioiden pesua, ruuan laittoa, ulkoilua, sisälle tuloa (arvatkaa tuleeko koskaan kaikki sisälle itsekseen...ehei, vaan osa pitää aina hakea, ja jos onni on suotuisa, edelliset eivät ole kaataneet porttia ja ovat pysyneet sisällä -tai sitten ei.

Kasvattaja on siis todellakin punaviinilasin + suklaan tarpeessa...eiköhän se taas tästä, saunan lämpiämistä odotellessa :)))  Kennelpoika lähti viikonlopuksi kalareissulle (fiksu valinta ;o) , ilma on raikas ja kuulas, aurinko on kuulema paistanut, mustikoita ja sieniäkin löytynyt -kaloista en tiedä... Kuulostaa aika houkuttelevalle.

Tänään olikin sitten jo heti aamusta ensimmäisenä saanut korvat kunnolla pystyyn  Vallu (= Turkoosi poika)

, 

Kuusi viikkoa

Jälleen on yksi tapahtumarikas viikko takana, jokainen pentu on jo löytänyt oman kodin ja kutsumanimet ovat työn alla... osalla sellainen jo onkin :)) 

LILA: 

 

"Lumi" 

KELTAINEN:

 Kutsumanimeä odotellessa....

ORANSSI:

 "Niila"

 PINKKI:

 "Halla"

MUSTA:

 

"Niilo"

  

RUSKEA:

 Kutsumanimeä odotellessa...

SININEN:

 "Aslan"

TURKOOSI:

 "Vallu"

VIHREÄ: 

"Manu"

Autoilua ja kyläilyä

Tänään päivällä oli (jälleen) vuorossa kynsien leikkuuta. Kaikkien kohdalla se meni mallikkaasti. Toki kynnen leikkuuhetkeksi valitsen aina sen hetken, kun pentu on uninen ja rauhallinen ;o) -ei tarvii turhaan tehdä helposta asiasta vaikeaa.
Myös matolääkkeiden vuoro oli tänään, tällä kertaa annoin pennuille Flubenol tahnaa. Huomenna sitten seuraava annos.

Illalla kävimme autoilemassa. Ensi viikolla lähdetään Kuopioon eläinlääkäriin sirutukseen ja tarkastukseen -eli "neuvolakäynnille". Matkaa sinne tulee edes-takaisin reilut 100 km, joten harjoittelimme autossa oloa hiukan etukäteen. Matka ei ollut pitkä, vaan menimme käymään Benja-corgin luona, eli kolmisen kilometriä suuntaansa. 

Alkuun oli pientä vinkumista, ei kuitenkaan mitään täydellistä kapinaa, mitä kyllä hiukan odotin.

Benja kiinnosti pentuja kovin, ja ne kulkivat sen perässä yhtenä innokkaana laumana. Benjakin osasi olla mallikkaasti pentujen kanssa, vaikka meno meinasi kyllä välillä mennä hiukkasen villiksi vanhan koulun isossa tyhjässä salissa.

 Pennut ovat myös lapsista innoissaan, ja kiipeilivät heidän syliin...

... mutta sitten taas Benja vei pentujen mielenkiinnon. 

Kaiken kaikkiaan pennut liikkuivat melkoisen reippaasti niille täysin uudessa paikassa. 

Kotimatka autossa oli hyvin hiljainen. Väsyneet pennut nukkuivat sikeästi, ja kotipihallakin jäivät vielä autoon nukkumaan hetkeksi kun tein tallityöt ja ruokin hepat. Koko reissu ei kestänyt kuin puolisen tuntia, mutta sen jälkeen uni maistui pennuille ja moni näki unia. Kukaan pennuista ei myöskään voinut matkan aikana pahoin autossa. Loisto homma!! Autoilusta ja hiukan vieraamman koiran tapaamisesta tuli pennuille siis hyvät kokemukset.

Sidoste-sukka kestää

Tuntuu, että pennut kasvaa ja kehittyy joka päivä niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä. Näin ison lauman ollessa kyseessä on jo työläämpää saada kaikille hiukan omaa aikaa erillään muista. Tänään kuitenkin muutamat pojista olivat pellolla leikkimässä, lähinnä siksi, että olisin saanut niistä hiukan enemmän selkoa, että millaisia luonteenpiirteitä uudenlaisessa tilanteessa tulee esiin. Mutta kaikki olivat suurinpiirtein samanlaisia... yritä siinä sitten saada jotain eroa aikaan   :))  Kuvia kuitenkin otin enimmäkseen taas pentuaitauksessa, tässäpä päivän saldoa:

 Neiti Lila eli kutsumanimeltään "Lumi" tuolin alla.

 "Niilo" eli musta poika löysi nippusiteen maasta, ja heti tietty sitä napostelemaan

 Lumi

 Painimisesta oli enemmänkin kuvia, sitä nimittäin riittää -melkoinen painimaajoukkue tämä valkoinen lauma.

 Turkoosi poika ottaa tässä erävoiton keltaisesta tytöstä - ainakin hetkeksi   ;o)

 Neiti oranssi, eli "Niila" haastoi äiti Pennyä oikein olan takaa... Penny siis hiukan kertoi tyttärelleen totuuksia siitä kuka kumminkin vielä määrää ;o) 

 Neiti Pinkki

 Ruskea poika... korvat alkavat jo pikkuhiljaa nousta :))

 Ruskea poika lelun kanssa

 Sininen poika

 Kuinka paljon iloa onkaan vanhasta tennissukasta, pennut ovat repineet ja riekkuneet sukan kanssa vähintään puoli päivää, ei tarvitse ostaa kalliita leluja, parittomat sukat näytävät olevan niitä hauskimpia leluja. 

 Tulee ihan mieleen vanha mainos "sidoste sukka kestää" ;o)

 

Niilo voittajana tällä kertaa ;o) 

 Ehdoton lempparipaikka nukkumiselle ja myös painille on mahdollisimman ahtaat kolot, eli tässä tapauksessa tuolin alla. 

Vasemmalla Turkoosi, keskellä Lumi (Lila)  ja oikealla Sininen

Vihreä poika lelun kanssa...

 

Ja myöhemmin Keltainen tyttö saman lelun kimpussa. 

Ihanaa, tänään päästiin taas kunnolla ulos!!

Eilen tilatut neut tulivat tänään, joten suunnistin transpointin terminaaliin ja pennut jäivät kennelpojan hoitoon. Iltapäivällä olikin mahtava sää olla jälleen pidemmän kaavan mukaan ulkona, ja pennut tuntuivat nauttivan sydämen kyllyydestä. Muutoin päivä on sujunut varsin tavanomaiseen tapaan, paitsi että siivoamista pentujen jäljiltä alkaa olla aina vaan enemmän ja enemmän...pikkuhiljaa alkaa tulla tunne, että "tää peli on jo hävitty!" ...eli kun toiseen päähän lopettaa, saa jo aloittaa toisesta uudelleen.... mutta eikös se niin mene kaikissa lapsiperheissä ;o)

 Neiti Lila 

 Musta poika ja Lila tyttö Pennyn kanssa

 Neiti Pinkki

 Ruskea poika lelun kanssa

 Ruskea poika ja Oranssi tyttö sekä sidoste-sukka

 Sininen poika

 Pinkki komentaa kaveriaan....

 ...ja kaveri antaa takaisin :))

 Turkoosi poika

 Vihreä poika

 Oranssi tyttö lelun kanssa

Keltainen ja Oranssi lelun kimpussa

 Keltainen tyttö kuikuilee tuolin alta

 Montako koiraa näet koirakasassa??

 "Kukkuu, minäkin olen täällä"...tuumaa Penny

 Neiti Pinkki löysi aarteen; lattialle tippuneen puurokauhan ja juoksi se suussa ulos kovasti tärkeänä :)))